Hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuuden palveluista – mielenterveys on tärkeä osa ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Mielenterveyden ongelmiin on liittynyt häpeän tunne. Kielteiset asenteet ja syrjintä on todellista. Emme uskalla puhua mielen ongelmista, vaikka ne ovat tavallisia, ihmisen elämään kuuluvia.

Hyvä mielenterveys ei ole vain mielensairauksien puuttumista. Hyvä mielenterveys on jokaisen ihmisen ja yhteiskuntamme voimavara. Hyvä mielenterveys lisää elämän laatua ja yhteiskuntamme tuottavuutta. Uskon, että jokainen allekirjoittaa tämän. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia ja yksilötasolla inhimillistä kärsimystä. Lähes 20 % suomalaista on jonkinlainen mielenterveyden häiriö. Olemmeko asian suhteen suvaitsevaisia?

Pandemia on lisännyt mielenterveyden ja kriisien riskiä. Stressitasot ovat korkealla, vastakkain asettelua ja vihapuhetta sekä turhautumista tilanteeseen on havaittavissa. Herkemmät ihmiset, yksinäiset tai syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset ovat heikommassa asemassa. Emme huomaa kilpailu- ja suoritekeskeisessä yhteiskunnassa heitä. Nuoret koululaiset ja opiskelijat ovat selvästi kärsineet tilanteesta. On hyvä muistaa, että työikäisen väestön hyvä mielenterveys vahvistaa talouskasvua. Tulevaisuus on nuorten ja heille yhteiskunnan on tarjottava tukea ja turvaa. Työelämässä tarvitaan mukautumiskykyä, uudenoppimista, tunteiden hallintaa, luovuutta ja hyvää yhteistyötä, toinen toistemme kanssa. Nämä kaikki ovat turvallisen elämän ja toimivan arjen tekijöitä.

Tilanne on vaikea, on tärkeä myöntää se. Päätä ei kannata laittaa pensaaseen.

Palvelujen saatavuuden ja kysynnän välillä on iso epäsuhta. Vain 5 % terveydenhuollon menoista käytetään mielenterveyden hoitoon, mutta työeläkkeistä 44% johtuu mielenterveydestä. Arjen paineet aiheuttavat pahoinvointia ankarassa kilpailussa. Inhimillisyys ja aito toinen toistemme tukeminen on jäänyt syrjään. Epäterve kilpailu on lisääntynyt. Palvelujen piiriin on kuukausien jonot ja lääkehoito korostuu. Keskusteluapua tai ihmisten aitoa kohtaamista on vaikea saada, pitkien jonojen ja työn vaativuuden vuoksi. Etävastaanotto ei ole kaikissa tapauksissa ratkaisu. Etävastaanotto voi jopa lisätä ulkopuolisuuden ja yksin jäämisen tunnetta.

Mitä sitten pitää tehdä?

Hoitolupaus koskee kaikkia. On hyvä muistaa, että hyvät palvelut ovat turvallisen arjen perusta. Nykyhallitus on tehnyt mielenterveysstrategian, jossa korostuu mielenterveys pääomana, mielenterveysoikeudet ja ihmisten tarpeita vastaavat hyvät palvelut. Jokainen tarvitsee turvallisen hoitosuhteen. Palvelujen on vastattava kysyntää, ehdottomasti. Tarvitaan uusia osaajia ja voimavaroja lisää. Etähoitoja tulee käyttää harkiten ja mielenterveyden hoitopalveluja on lisättävä merkittävästi, myös perustasolla. Vahvaa osaamista haluan korostaa. Epäpäteviä ja itseoppineita terapeutteja tulee valvoa. Eettisyys korostuu mielenterveyden palvelujen tuottamisessa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tulee kehittää maksuttomaan suuntaan, asiakkaiden maksuosuus on vielä tällä hetkellä korkea ja se voi olla terapian este.

Yhdenvertaisuus on tavoite. Yhteiskuntamme tulee tarkastella arvoja, rakenteita ja niitä toimintamalleja, jotka aiheuttavat ristiriitaa ihmisten psyykkisen hyvinvoinnin kanssa. Meidän kaikkien hyvinvoinnista on kyse, läheisten, asiakkaiden. Ollaan tueksi toinen toisillemme, armollisesti ja aidosti välittäen. Tehdään tekoja ja päätöksiä yhdessä.

Pirjo Riikonen, TtM, SoTeMBA, kaupunginvaltuutettu, sd, aluevaaliehdokas