Pirjo Riikonen
Valtuutettu Pirjo Riikosen kirjoituksia
Elämää päihderiippuvaisena ja läheisenä
Olen päihderiippuvaisen läheinen. Pitkän matkan olen kulkenut, yli 30 vuotta. Kompastellen ja
rehellisesti. Vertaistukea saanut. Kokemuksesta kirjoitan.
Päihderiippuvuus on vakava, kuolemaan johtava sairaus ja se on ongelma, niin
päihderiippuvaiselle itselleen kuin läheisille, myös yhteiskunnallemme, taloudellisesti ja
inhimillisesti.
Läheiseni ei ole aloittanut päihteiden käyttöä tuottaakseen tuskaa itselleen tai läheiselleen.
Päihderiippuvuus on sairaus ja sen hoitaminen on ensimmäinen ja tärkein syy. Sairaus on etenevä
ja ongelmat kasvavat. Hoitamattomana se johtaa ennen aikaiseen kuolemaan, väistämättä.
Sairaus tuottaa häpeää, meille kaikille, myös terveydenhuoltojärjestelmälle. Päihdesairasta ei
kannata syyttää luuseriksi, selkärangattomaksi. Häpeä, toivottomuus on niin kova, itse
päihdesairaalla ja läheisillä. Syy ei ole kasvatuksessa, työelämässä tai kodin sisällössä. Syyllisten
etsiminen ei ole tärkeintä, vaan tärkeintä on ohjata kaikki voimavarat toipumiseen, niin
päihderiippuvaisen kuin läheisten. Sanoisin, että laadukas päihdehoito on hyvä sijoitus
tulevaisuuteen.
Päihderiippuvaisella voi olla turvattu, hyvä lapsuus ja sosiaalinen asema yhteiskunnassa.
Päihdesairaat eivät ole pelkästään laitapuolen kulkijoita, kuten usein ajattelemme. Sairaus,
päihderiippuvuus ei siis katso, kehen se iskee. Kun riippuvuus on edennyt riittävän pitkälle, on siitä
omin avuin mahdoton selvitä. Jatkuva tarve päihteille kehittyy ja vaikka hän ei olisi päihtynyt,
hänellä on tarve käytölle.
Yksi sairauden oireista, sosiaalisen aseman huononeminen, on monasti seurausta päihteiden
käytöstä. Suunnilleen joka 10. suomalainen sairastuu päihderiippuvuuteen, halusi hän sitä tai ei. Päihteiden käyttö muuttuu pakonomaiseksi. Se on kieltämisen sairaus ja oma tilaa salaillaan. Niin tekevät
myös läheiset, koska asenteet ovat päihderiippuvaisiin usein tuomitsevia ja vähätteleviä. On hyvä
muistaa, että päihderiippuvuus tuottaa aina sairauden oireiden mukaista käyttäytymistä, ei
tietynlaista ihmistä.
Voimattomuus päihteisiin nähden, siitä seuranneet kontrollikyvyn menetykset ja sairauden
suojeleminen kieltämisineen alkavat hallita elämää. Läheiset yrittävät kaikella tavoin auttaa, mutta
hekin ovat voimattomia. Valitettavaa on, että ympäristö usein pitää sairastuneita luusereina, jotka
eivät ota itseään niskasta kiinni. Häpeän leima on kova.
Läheisenä olen myös nähnyt, kuinka huonosti päihderiippuvaista kohdellaan, kun hän hakee apua
sairauteensa. Sairauden luonteen ymmärtäminen on vaativaa, kokemuksellisuus
hoitohenkilöstössä voi olla vahvuus. Hyvän raittiuden saavuttanut henkilö ei erotu muista ihmisistä
muuten kuin elämän kokemuksillaan. Päihderiippuvaisella ei ole koskaan paluuta sosiaaliseen,
kontrollissa pysyvään juomiseen.
Yhteiskunnassamme on heikompi osasia, paljon. Kun päihderiippuvainen haluaa apua, hoitoa,
hänellä on siihen oikeus ja hyvinvointiyhteiskuntamme on se turvattava. Tuhlausta on jättää heidät
hoitamatta. Ollaan jokainen armollisia, inhimillisiä, rehellisiä, kannustavia ja ymmärtäväisiä läheisille,
itsellemme, kanssa kulkijoille, hoitoa ja apua hakeville.
Pirjo Riikonen, sd
kaupunginvaltuutettu
Vammaispalvelulaki -yksilön näkökulmasta merkittävä uudistus
Uusi hallitus on esittänyt hallitusohjelmassa, että 1.3.2023 eduskunnassa hyväksytty
vammaispalvelulakia lykätään siten, että laki tulee voimaan 1.1.2025. YK:n vammaisten henkilöiden
oikeuksien sopimus ratifioitiin 10.6.2016 eli jo seitsemän vuotta sitten. Hyväksytty
vammaispalvelulaki on pitkän valmistelutyön tulosta.
Uusi laki parantaa vammaisten henkilöiden asemaa. Suomi on saanut ihmisoikeusrikkomuksista
moitteita ja tällä lailla voidaan tilannetta korjata. Lain voimaantuloa ei saa siirtää. Laadukas
lainsäädäntö on perusta. Lakia on valmisteltu jo vuodesta 2017, Sipilän hallituksen aikana, jolloin se
jäi pöydälle. Edellinen eduskunta hyväksyi lain yksimielisesti, nyt uusi hallitus on siirtämässä lain
voimaantuloa 1,5 vuodella.
Miksi vammaispalvelulaki on niin merkityksellinen?
Laki turvaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa. Se
ehkäistä ja poistaa esteitä, tukee vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden
toteutumista. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen mukaiset riittävät ja
laadukkaat hyvät palvelut. Yhdenvertaisuus, yhtäläiset oikeudet vamman laadusta ja asuinpaikasta
riippumatta. On hyvä muistaa, että meillä kaikilla on tämä sama oikeus, tehdä valintoja omasta
elämästämme ja osallistua.
Laki varmistaa sen, että vammainen henkilö saa omat voimavaransa, kykynsä, taitonsa ja tietonsa
parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Laki turvaa vammaisen henkilön oikeuden osallistua
tasavertaisesti yhteiskuntaan ja saada tarvittavat palvelut. Laki parantaa merkittävästi vammaisen
ihmisen asemaa yhteiskunnassa. Kysymys on siis oikeuksista ja palveluista. On tärkeää muistaa
myös, että kaiken perusta on yksilön palvelutarve, johon laki vastaa.
Kun laista poistettiin ikääntymisrajaus, lisäsi se yhdenvertaisuutta, yksilön näkökulmasta. Muutos
vaikuttaa lain toteuttamisen talouteen, se on todettava. Vaikutukset korostuvat tulevaisuudessa
väestön ikääntyessä. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä säästökohdetta, koska ikärakenteen muutos on
väistämätön ja siihen on varauduttava.
Laki varmistaa myös uudella tavalla liikkumisen tukea. Kuljetuspalveluihin, henkilökohtaiseen
apuun, saattajapalveluihin laki tuo parannusta. Vammaiselle lapselle laki turvaa lyhytaikaista
huolenpitoa, esimerkiksi ennen tai jälkeen koulupäivän vanhempien ollessa estyneitä esim. työn
vuoksi. Merkittävää on myös vammaisille henkilöille tarjottava valmennus taitojen opetteluun,
kommunikointiin ja elämän merkittäviin muutostilanteisiin. Vammaisille henkilöille päivä ja
työtoiminnat ovat tärkeitä sekä työllisyyttä edistävät toimet. Näihin kaikkiin laki toisi parannusta.
Erityisesti on tärkeää turvata jo nyt ja pikaisesti lasten palveluihin parannusta, esimerkiksi niiden
lapsien palveluihin, joilla on neuropsykiatrisia haasteita.
Kuntouttavaa varhaiskasvatusta ja yhdenvertaisuutta on laissa korostettu vammasta riippumatta.
Monia merkittäviä ja hyviä asioista laki edistää. Valmistelu on kestänyt vuosia, sen kehittäminen on
tärkeää ja voimaantuloa ei saa lykätä.
Pirjo Riikonen, sd
kaupunginvaltuutettu
Kaupunkimme muuttuva tehtävä – teemme uutta tulevaisuutta
Sote-uudistus saatiin aikaiseksi, tosin 15 vuotta myöhässä. TE-uudistus on tulossa 2025, MAL sopimus tuo
muutoksia. Kaupunkimme virkamiesjohdon ja poliittisen johdon tehtävät muuttuvat, joten meidän ei
kannata olla myöhässä. Teemme entistä enemmän yhteistyötä yli kuntarajojen. Hyvinvointialue on uusi
yhteistyökumppani, kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii yhteistä tekemistä.
Koulutusyhteistyötä tarvitaan, kaikilla tasoilla.
Miten voimme yhdessä tehdä Heinolasta taloudellisesti, ympäristöllisesti sosiaalisen turvallisen kaupungin?
Kaupungin uusi strategia tukee hyvinvointia ja toimivaa arkea. Uusiutuminen on aina mahdollisuus ja nyt
välttämätöntä, vaikka se voi pelottaa. Heinolan kaupunki on muuttuvan poliittisen ja virkajohdon
”näyttämönä”. Osasimmepa viisaasti toimia. Valtuuston ja poliittisen johdon yhdessä virkamiesten kanssa
on parasta edistää avointa keskustelua uudistumisesta. Aidosti ja päättäväisesti. Riitely, vastakkainasettelu,
syytökset eivät kuulu laadukkaaseen päätöksentekoon. Valitettavasti se on valtakunnan politiikassa vallalla.
Heinolassa ei tarvitse ottaa tästä mallia.
Oikea tieto, hyvä valmistelu, kunnioittava asenne ovat lähtökohtia muutokselle. Tarvitsemme aitoa
yhteisöllisyyttä ja arvolähtöistä keskustelua. Kunnioitetaan demokraattista päätöksentekoa ja rakennetaan
valtuusto ja lautakuntatyöskentely avoimelle, oikeaa tietoa tuovalle esiintymiselle ja päätöksille. Valtuuston on vahvistettava asemaansa. Valtuusto ei saa olla näyttämö, jossa vain poliittista kannusta haetaan.
Joutavat puheet, joskus jopa virheelliset puheet, sotkevat vain kuntalaisten ajatukset. Viranhaltijoita ohjaa
laillisuus, objektiivisuus, vastuullisuus. Niin myös meitä luottamushenkilöitä. Luottamus on tärkeää ja sitä
rakennetaan oikealla tiedolla, yhteistyöllä, konsensuksella, jossa kuullaan ja kuunnellaan toisiamme.
Ympäristön, jossa päätöksiä tehdään, tulee olla virkamiehille ja päättäjille turvallinen, hyväntahtoinen,
merkityksellinen ja inhimillinen. Tämän puolesta liputan.
Konsensushakuisuus edellyttää vahvaa johtamista. Jokaiselta poliittiselta valtuustoryhmältä,
kaupunginvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajilta. Kun haluamme yhteistä hyvää, meidän on
muututtava, tietoa ja toimintaympäristöä on vain tarkasteltava uudella tavalla, eteenpäin katsoen. Sanat,
ennen oli paremmin, eivät nyt tässä hetkessä päde. Hyvinvointialueuudistuksen syyttely ei auta, se oli
välttämättömyys ja kuntien virhepäätökset tulevat nyt näkyviksi, haluamme sitä tai emme.
Hyvinvointialueuudistuksen sisällön ja palvelujen kehittämiselle on annettava kaikki tuki. Sosiaali- ja
terveyspalvelujen turvaaminen on perustuslaissa.
Heinolan kaupungin muutosohjelma tuo toivottavasti vuoden 2025 alussa toimivat rakenteet ja johtamista tarkastellaan rakentavan kriittisesti. Peräänkuulutan laadukasta vuoropuhelua, kuntalaisia ja päättäjiä sekä virkamiehiä kunnioittavaa, inhimillistä toimintaa, jossa tavoitteet ja teot yhteisen hyvän palvelemiseksi ovat tärkeimmät.
Pirjo Riikonen, sd
kaupunginvaltuutettu
Ei pelkkiä käsipareja- osaaminen on arvokas asia
Oikea osaaminen, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Kuinka varmistamme osaavan sote-henkilöstön saatavuuden nyt ja tulevaisuudessa?
Pelkät käsiparit eivät vain riitä. Ikärakenteen muutos haastaa meitä. Hoitajien tarve on ollut vuosia tiedossa. Hoitajamitoitus ei yksin riitä, totesi HS pääkirjoituksessaan 15.9.
Sotehenkilöstön riittävyyden pohtiminen innoittaa minua. Mistä johtuu ja mitä voisi tehdä? Ammattilaisten riittävyyden ohella on mietittävä keinoja toimintaympäristön muutoksille ja osaamisen vahvistamiselle. Toimiessani hoitotyön peruskoulutuksessa opettajana olen miettinyt asiaa myös osaamisen ja koulutuksen näkökulmasta.
Hoitotyö on erittäin vaativaa ja mielenkiintoista asiantuntijatyötä, samalla eettisesti, henkisesti ja fyysisesti vaativaa. Hoitotyöhön kuuluvat kaikki ammattiryhmät, jotka osallistuvat potilaan hoitoon. hoitajat, lääkärit, terapeutit, sosiaalityöntekijät, laitoshuoltajat ym.
Henkilöstöpula ja osaamispula on tällä hetkellä totta. Henkilöstön määrää ja sen riittävyyttä usein määritetään kokemustiedon perusteella, tutkittua tietoa ei ole vielä riittävästi. Henkilöstö kokee kuormitusta, käsipareja puuttuu, mutta samalla puuttuu usein osaamista. Yhtälö on vaikea.
Osaaminen on hoitotyössä alikeskusteltu aihe. Henkilöstön määrään liittyvät tärkeämpänä mielestäni henkilöstön hyvinvointi, osaaminen ja hoitotyön kuormituksen vähentäminen.
Hoitotyö vaatii ammattilaisia. Koulutuksessa saavutetaan tietty osaamistaso, mutta ammatti opitaan työtä tekemällä. Osaamispääoman saavuttaminen vie hoitohenkilöstöllä vuosia. Ammatillinen oppiminen tapahtuu työssä, niin kotihoidossa kuin teho-osastolla hoitotyössä.
Yhtään hoitajaa ei ole vara menettää. Lähiesihenkilöt ovat paljon vartioita ja henkilöstön tukemiseen, kannustamiseen, motivointiin on oltava aikaa riittävästi. Vaativia asiakkaita on paljon ja henkilöstökuormitusta on tasattava. Kuormitusta voidaan vähentää osaamista lisäämällä ja työn suunnittelulla. Ammattilaisten tulee olla oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Tarvitaan uudenlaista ajattelu- ja toimintamalleja työn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Henkilöstömäärää vahvistetaan silloin, kun asiakastarve edellyttää.
Hoitotyön johtaminen ja voimavarojen varmistaminen on yhteiskunnallinen haaste. Henkilöstöä ei ole ja määrärahat ovat vähässä. Henkilöstöllä on oikeus kokea työelämä reiluksi. Oikeudenmukaiset työvuorosuunnitelmat ovat tärkeitä. Rakenteiden muuttaminen on tulevaisuuden tekoja, mutta muutos ei helppo. Muutos vaatii perusteluja ja yhteistä kehittämistyötä. Hoitajia ei vain riitä ja asiakkaiden palvelutarve kasvaa. Kaikki haluamme hyvää hoitoa. Koulutusmääriä lisäämällä ei ratkaista yksin hoitajapulaa. Hoitotyön arvostusta tulee nostaa. Uusia työnsuunnittelun malleja, vahvaa osaamisen arvostamista ja hoitotyön johtamisen kehittämistä.
Hoitotyön ja sen osaamisen arvostus mitataan myös palkkauksella ja työstä palkitsemisella. Palkkausta on korjattava, pikaisesti, valtakunnan tason päätöksillä. Kunnilla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta tehdä ratkaisua, kuntien verorahoin ei pystytä tilannetta ratkaisemaan. Hoitotyön vetovoimaisuutta nostetaan, kun henkilöstölle tarjotaan parempaa, palkan, palkitsemisen ja työolojen sekä työhyvinvoinnin ja hyvän johtamisen avulla.
Pirjo Riikonen ( sd),kaupunginvaltuutettu
Terveystieteen maisteri, Sosiaali- ja terveysjohtamien eMBA, fysioterapeutti
Terveys ja hyvinvointi rakennetaan arjessa -yhdessä voimme tehdä Heinolasta Hyvinvoivan kaupungin
Jokainen meistä haluaa voida hyvin ja saada parasta palvelua kaupungissamme. Näin uskon.
Aidosti terveyden ja hyvinvoinnin painopiste ei ole yksin Sote-palveluissa.
Hyvistä ja oikeista päätöksistä kaupungissamme lähtee hyvä kierre syntymään.
Heinola on liikuntakaupunki, joka kannustaa liikkumaan. Lähiluonto on saavutettavissa, lapsilla on mahdollisuus liikuntaharrastuksiin, pyöräteiden kunto on tärkeä osa hyvää toimintaa kaupungissa.
On hyvä muistaa, että Sote-palvelut keskittyvät ensisijaisesti korjaaviin toimenpiteisiin, sairauksien hoitoon. Näin ei pitäisi yksin olla, vaan ennen kaikkea ennalta ehkäisy, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on meidän kaikkien etu, tulevaisuuden teko jokaiselle meistä. Nyt tekemättä jätetty hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kerryttää hoitovelkaa, kaikissa ikäluokissa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupungin ja tulevien hyvinvointialueen tehtävä.
Hyvinvointialueella tarvitaan päättäjiä, jotka haluavat rakentaa yhteistä tulevaisuutta ja tehdä myös hyvinvointipalvelujen osalta kestäviä päätöksiä.
Jokainen päätös kaupungissamme on terveyspäätös. Päätökset tulee olla hyvin perusteltuja ja tavoitteellisia. Kaupungilla on velvollisuus päätösten terveys ja hyvinvointivaikutusten arviointiin ja seurantaan. Sote-järjestämislaki, joka tuli voimaan viime kesänä, korostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä siten, että vastuutahot ovat määritetty ja yhteistyössä kaupungin ja hyvinvointialueen sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Kaupunkimme tarvitsee asukkaita ja asukkaat arvostavat hyvinvointia. Hyvinvointi, terveys ja hyvä elämä on lupaus, jota on vaikea vastustaa. Heinolan kaupungin kilpailuvaltti voisi olla Hyvinvoiva kunta. Mitä, jos päättäisimme olla Hyvinvointikunta? Mitä meidän sitten tulisi tehdä?
Liikuntapalvelut Heinolassa ovat hyvät, aina kehitettävää löytyy, tehdään kehitystyötä yhteisöllisesti ja liikuntalain hengessä. On hyvä muistaa, mikä on kunnan tehtävä kaikkien palvelujen tuottamisessa, verorahoituksella. Tärkeää on, miten verotuloja käytetään.
Saamme hyvinvointia osallisuudesta, kulttuurista ja liikunnasta. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on. Otetaan ystävät mukaan toimintaan. Heinolassa toimii monia yleishyödyllisiä yhteisöjä. Yhteisöllistä toimintaa voi aidosti kehittää, monella tavoin.
Harrastusmahdollisuudet, lähiluonto kutsuu, kulttuuritarjonta kehittyy jatkuvasti.
Eli meillä on mahdollisuuksia tehdä Heinolasta Hyvinvoiva kunta.
Ennakoivat, lähellä olevat peruspalvelut ja niiden merkitys terveyden edistämisessä on turvattava. Arjen terveelliset valinnat ovat ratkaisuja kustannusten hallintaan.
Sairaanhoidonkustannuksiin voidaan vaikuttaa lähellä olevilla peruspalveluilla, ennakoinnilla ja hoitoon pääsyn turvaamisella. Apua on saatava siellä, missä ihminen on- lähellä ja helposti.
Hyvinvointi on arvokkainta, mitä meillä on. Pidetään toisistamme huolta.
Pirjo Riikonen ( sd)
kaupunginvaltuutettu
aluevaaliehdokas, Terveystieteen maisteri, sosiaali- ja terveysjohtamisen eMBA, fysioterapeutti
Tavoitteena on parhaat palvelut Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella, myös heinolalaisille
Hyvinvointialueet tulevat, laki on voimassa. Uudistusta on turha jarruttaa. Heinolan kasvu edellyttää hyvinvoinnin kasvua ja ilman kasvua meillä ei ole hyvinvointia. On helpompi puhua lukujen valossa taloudellisesta velasta. Tämän lisäksi meillä on hoitovelkaa, koronakriisin jälkeistä sosiaalista velkaa, joka tarkoittaa hyvinvoinnin vajeita suomalaisten elämässä. Sosiaalinen velka, jota nyt on syntynyt, näkyy työllisyyden ja toimeentulon heikkenemisenä, työhyvinvointiin, henkilöstöön liittyvänä, harrastuksiin ja koulutukseen sekä osaamiseen liittyvänä. Tärkeimpiä ovat ihmissuhteiden, osallisuuden puutteet ja niiden vaikutus psyykkiseen terveyteen. Haluamme, että Heinola on osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Koronakriisi edellyttää julkisten menojen lisäyksiä, niillä alueilla, missä velka on syntynyt. Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja tuntuvasti tulevina vuosina. Hyvinvointiyhteiskunta on turvannut tämän koronakriisin hoidon ja se turvataan jatkossakin oikeilla päätöksillä, hyvinvointia ja terveyttä edistäen. Tehdään päätökset tutkittuun tietoon perustuen, ei vastustaen tai kielteisessä ilmapiirissä. Tietoa ja osaamista hankkimalla voi tehdä hyviä päätöksiä. Päätökset tehdään ihmiseltä ihmiselle. Kaikilla on tavoitteena yhdenvertaiset hyvinvointipalvelut Heinolassa, niin terveyden, sosiaalihuollon, pelastustoimen kuin erityishuollon osalta. Uudistuksen tavoite on parantaa peruspalveluja ja turvata se, että palvelut toimivat asuinpaikasta riippumatta. Tämä on tärkein tavoite ja se vaatii yhteisiä toimia.
Henkilöstö on asiakkaiden lisäksi tärkein huomioitava asia. Henkilöstön kuuleminen muutoksessa on välttämätöntä. Voimme vakuuttua siitä, että palvelutarve ei häviä mihinkään. Epävarmuuden tunnetta henkilöstössä ei saa syntyä.
Terveydenhuollon henkilöstöpula on todellista. Uudistuksen valmistelussa tarvitaan hyvää johtamista, suunnitelmallista ja oikeudenmukaista, tasa-arvoista henkilöstöpolitiikkaa. Hyvinvointialueen maine, rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä tehdyt ratkaisut vaikuttavat siihen, että saamme alueelle osaavaa henkilöstöä. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on aivan välttämätöntä.
Hyvinvointimme koostuu myös ennaltaehkäisevistä toimista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kunnat vastaavat yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Jatkossa kunnan merkitys entisestään korostuu varhaiskasvatuksen, opetuksen, liikunnan ja kulttuurin osalta sekä hyvinvointityössä.
Miksi sitten on tärkeä äänestää?
Muistetaan, että uudistuksella on lisätty demokratiaa. Jokaisella kaupunkilaisella on oikeus- valita suoraan oma edustajansa aluevaltuustoon. Tällaista mahdollisuutta ei ole ollut aikaisemmin. Uudistus vaikuttaa meidän jokaisen palveluihin.
Mitä kaupunkilaisen sitten tulisi odottaa hyvinvointialuevaltuustoon valituilta?
Vastuullisuutta, sydämenpaloa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen asioihin, aikaa ja mahdollisuutta tehdä vaativaa tehtävää. Kaupunkilaisella on oikeus luottaa edustajaansa. Luottaa, että hän tekee parhaansa yhdessä päijät-hämäläisten kanssa Heinolan asioissa. Tekojen tulee perustua tietoon, yhteisiin asioihin perehtymiseen, asiantuntijuuteen sekä laajojen kokonaisuuksien hallintaan, hyvinvoinnin ja terveyden merkityksen ymmärtämiseen, kykyyn tehdä yhteistyötä. Aluevaltuutetun vastuuta ei voi ulkoistaa.
Pirjo Riikonen, kaupunginvaltuutettu (sd), Terveystieteen maisteri, Sosiaali- ja terveysjohtamisen eMBA, fysioterapeutti
Hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuuden palveluista – mielenterveys on tärkeä osa ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia.
Mielenterveyden ongelmiin on liittynyt häpeän tunne. Kielteiset asenteet ja syrjintä on todellista. Emme uskalla puhua mielen ongelmista, vaikka ne ovat tavallisia, ihmisen elämään kuuluvia.
Hyvä mielenterveys ei ole vain mielensairauksien puuttumista. Hyvä mielenterveys on jokaisen ihmisen ja yhteiskuntamme voimavara. Hyvä mielenterveys lisää elämän laatua ja yhteiskuntamme tuottavuutta. Uskon, että jokainen allekirjoittaa tämän. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia ja yksilötasolla inhimillistä kärsimystä. Lähes 20 % suomalaista on jonkinlainen mielenterveyden häiriö. Olemmeko asian suhteen suvaitsevaisia?
Pandemia on lisännyt mielenterveyden ja kriisien riskiä. Stressitasot ovat korkealla, vastakkain asettelua ja vihapuhetta sekä turhautumista tilanteeseen on havaittavissa. Herkemmät ihmiset, yksinäiset tai syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset ovat heikommassa asemassa. Emme huomaa kilpailu- ja suoritekeskeisessä yhteiskunnassa heitä. Nuoret koululaiset ja opiskelijat ovat selvästi kärsineet tilanteesta. On hyvä muistaa, että työikäisen väestön hyvä mielenterveys vahvistaa talouskasvua. Tulevaisuus on nuorten ja heille yhteiskunnan on tarjottava tukea ja turvaa. Työelämässä tarvitaan mukautumiskykyä, uudenoppimista, tunteiden hallintaa, luovuutta ja hyvää yhteistyötä, toinen toistemme kanssa. Nämä kaikki ovat turvallisen elämän ja toimivan arjen tekijöitä.
Tilanne on vaikea, on tärkeä myöntää se. Päätä ei kannata laittaa pensaaseen.
Palvelujen saatavuuden ja kysynnän välillä on iso epäsuhta. Vain 5 % terveydenhuollon menoista käytetään mielenterveyden hoitoon, mutta työeläkkeistä 44% johtuu mielenterveydestä. Arjen paineet aiheuttavat pahoinvointia ankarassa kilpailussa. Inhimillisyys ja aito toinen toistemme tukeminen on jäänyt syrjään. Epäterve kilpailu on lisääntynyt. Palvelujen piiriin on kuukausien jonot ja lääkehoito korostuu. Keskusteluapua tai ihmisten aitoa kohtaamista on vaikea saada, pitkien jonojen ja työn vaativuuden vuoksi. Etävastaanotto ei ole kaikissa tapauksissa ratkaisu. Etävastaanotto voi jopa lisätä ulkopuolisuuden ja yksin jäämisen tunnetta.
Mitä sitten pitää tehdä?
Hoitolupaus koskee kaikkia. On hyvä muistaa, että hyvät palvelut ovat turvallisen arjen perusta. Nykyhallitus on tehnyt mielenterveysstrategian, jossa korostuu mielenterveys pääomana, mielenterveysoikeudet ja ihmisten tarpeita vastaavat hyvät palvelut. Jokainen tarvitsee turvallisen hoitosuhteen. Palvelujen on vastattava kysyntää, ehdottomasti. Tarvitaan uusia osaajia ja voimavaroja lisää. Etähoitoja tulee käyttää harkiten ja mielenterveyden hoitopalveluja on lisättävä merkittävästi, myös perustasolla. Vahvaa osaamista haluan korostaa. Epäpäteviä ja itseoppineita terapeutteja tulee valvoa. Eettisyys korostuu mielenterveyden palvelujen tuottamisessa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tulee kehittää maksuttomaan suuntaan, asiakkaiden maksuosuus on vielä tällä hetkellä korkea ja se voi olla terapian este.
Yhdenvertaisuus on tavoite. Yhteiskuntamme tulee tarkastella arvoja, rakenteita ja niitä toimintamalleja, jotka aiheuttavat ristiriitaa ihmisten psyykkisen hyvinvoinnin kanssa. Meidän kaikkien hyvinvoinnista on kyse, läheisten, asiakkaiden. Ollaan tueksi toinen toisillemme, armollisesti ja aidosti välittäen. Tehdään tekoja ja päätöksiä yhdessä.
Pirjo Riikonen, TtM, SoTeMBA, kaupunginvaltuutettu, sd, aluevaaliehdokas