Tavoitteena on parhaat palvelut Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella, myös heinolalaisille

Hyvinvointialueet tulevat, laki on voimassa. Uudistusta on turha jarruttaa. Heinolan kasvu edellyttää hyvinvoinnin kasvua ja ilman kasvua meillä ei ole hyvinvointia. On helpompi puhua lukujen valossa taloudellisesta velasta. Tämän lisäksi meillä on hoitovelkaa, koronakriisin jälkeistä sosiaalista velkaa, joka tarkoittaa hyvinvoinnin vajeita suomalaisten elämässä. Sosiaalinen velka, jota nyt on syntynyt, näkyy työllisyyden ja toimeentulon heikkenemisenä, työhyvinvointiin, henkilöstöön liittyvänä, harrastuksiin ja koulutukseen sekä osaamiseen liittyvänä. Tärkeimpiä ovat ihmissuhteiden, osallisuuden puutteet ja niiden vaikutus psyykkiseen terveyteen. Haluamme, että Heinola on osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Koronakriisi edellyttää julkisten menojen lisäyksiä, niillä alueilla, missä velka on syntynyt. Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja tuntuvasti tulevina vuosina. Hyvinvointiyhteiskunta on turvannut tämän koronakriisin hoidon ja se turvataan jatkossakin oikeilla päätöksillä, hyvinvointia ja terveyttä edistäen. Tehdään päätökset tutkittuun tietoon perustuen, ei vastustaen tai kielteisessä ilmapiirissä. Tietoa ja osaamista hankkimalla voi tehdä hyviä päätöksiä. Päätökset tehdään ihmiseltä ihmiselle. Kaikilla on tavoitteena yhdenvertaiset hyvinvointipalvelut Heinolassa, niin terveyden, sosiaalihuollon, pelastustoimen kuin erityishuollon osalta. Uudistuksen tavoite on parantaa peruspalveluja ja turvata se, että palvelut toimivat asuinpaikasta riippumatta. Tämä on tärkein tavoite ja se vaatii yhteisiä toimia.

Henkilöstö on asiakkaiden lisäksi tärkein huomioitava asia. Henkilöstön kuuleminen muutoksessa on välttämätöntä. Voimme vakuuttua siitä, että palvelutarve ei häviä mihinkään. Epävarmuuden tunnetta henkilöstössä ei saa syntyä.

Terveydenhuollon henkilöstöpula on todellista. Uudistuksen valmistelussa tarvitaan hyvää johtamista, suunnitelmallista ja oikeudenmukaista, tasa-arvoista henkilöstöpolitiikkaa. Hyvinvointialueen maine, rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä tehdyt ratkaisut vaikuttavat siihen, että saamme alueelle osaavaa henkilöstöä. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on aivan välttämätöntä.

Hyvinvointimme koostuu myös ennaltaehkäisevistä toimista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kunnat vastaavat yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Jatkossa kunnan merkitys entisestään korostuu varhaiskasvatuksen, opetuksen, liikunnan ja kulttuurin osalta sekä hyvinvointityössä.

Miksi sitten on tärkeä äänestää?

Muistetaan, että uudistuksella on lisätty demokratiaa. Jokaisella kaupunkilaisella on oikeus- valita suoraan oma edustajansa aluevaltuustoon.  Tällaista mahdollisuutta ei ole ollut aikaisemmin. Uudistus vaikuttaa meidän jokaisen palveluihin.

Mitä kaupunkilaisen sitten tulisi odottaa hyvinvointialuevaltuustoon valituilta?

Vastuullisuutta, sydämenpaloa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen asioihin, aikaa ja mahdollisuutta tehdä vaativaa tehtävää. Kaupunkilaisella on oikeus luottaa edustajaansa. Luottaa, että hän tekee parhaansa yhdessä päijät-hämäläisten kanssa Heinolan asioissa. Tekojen tulee perustua tietoon, yhteisiin asioihin perehtymiseen, asiantuntijuuteen sekä laajojen kokonaisuuksien hallintaan, hyvinvoinnin ja terveyden merkityksen ymmärtämiseen, kykyyn tehdä yhteistyötä. Aluevaltuutetun vastuuta ei voi ulkoistaa.

Pirjo Riikonen, kaupunginvaltuutettu (sd), Terveystieteen maisteri, Sosiaali- ja terveysjohtamisen eMBA, fysioterapeutti